Finitec Blog

Tilaa blogi

Full stack kehittäjän Visa Kopun työssä yhdistyvät estetiikka, ohjelmointi ja vapaus - Olisiko sinusta freelanceriksi?

13.4.2018 12:42 / Björn Suomivuori

Visa Kopu on Roxeteer Media Oy -nimisen yrityksen omistaja ja pitkään ollut yrityksen ainoa kehittäjä. Front end -painotteiseen yritykseen liittyi viime vuonna myös yksi kehittäjä lisää. Luovuutta on ollut perheessä — nimittäin Visan isä oli aikoinaan Art Director, joten työkalut luovaan tekemiseen löytyivät kotoa isän tietokoneelta.

18-vuotiaana Visa soitti erään mainostoimiston vaihteeseen ja päätyi kesätöihin, josta aukesi ura front end -kehittäjänä. Opiskelu ei koskaan tullut ajankohtaiseksi, vaikka opiskelupaikka olisikin ollut jo valmiina. Halusin kuulla, mitä mieltä Visa Kopu on front end -kehityksestä ja yrittäjyydestä.

visa
Kuva: Anna Riikonen

Miten olet päätynyt front end -kehittäjäksi?

Design ja visuaalinen puoli on aina ollut minulle tärkeää. Jo teini-ikäisenä tein lehtien ja kirjojen taittoa. Ensimmäinen duunini oli mainostoimiston HTML-koostajana ja siitä pikkuhiljaa siirryin ohjelmointiin. Pidän siitä, että työn tuloksena on jotain ulospäin näkyvää.


Mikä ylläpitää intohimoasi ohjelmointiin?

Tunne, kun on tyhjä kangas edessä, johon koodilla ja grafiikalla saadaan luotua interaktiivinen webbisivu, on aina ollut se juttu ja on edelleenkin. Devaus on luovaa puuhaa. Jotkut jopa vertaavat koodausta runoihin ja onhan se tavallaan luovaa kirjoittamista.


Mikä isoin haaste front end -devauksessa?

Fronttipuoli on viimeinen pala kokonaisuutta, ja on riippuvainen back end- ja UX -puolesta, graafisesta suunnittelusta ja monesta muusta osasesta. Sitten vasta, kun komponentit ovat valmiita, pystyy luomaan toimivan front end -kokonaisuuden. Käytännössä kuitenkin webbipalvelun kaikkia kokonaisuuksia kehitetään samaan aikaan. Minua motivoivat haastavat designit ja leiskat, ja niitä on kiva toteuttaa.


Mikä määrittelee mitä työkaluja käytetään projekteissa?

Varmasti aika samalla tavalla kuin muusikoille — tietyt instrumentit sopivat toisille käteen paremmin kuin toiset. Samaan aikaan projektin tavoitekin osittain määrittelee millä teknologioilla tehdään. Työkalujen valinnat ovat välillä myös fiilikseen perustuvia.


Mikä yhdistää hyviä devaajia?

Hyvä devaaja kirjoittamaan koodia, josta ymmärtää heti mistä on kyse ja mihin koodilla on pyritty, ja toisaalta pystyy lukemaan toisen koodarin kädenjälkeä. Usein devausprojektit ovat kompromisseja — aina yrittää tuottaa laatua, mutta jossain vaiheessa kaiken pitää olla valmista. Hyvä devaaja löytää sen tasapainon.


Entäs hyvät tiimit?

Hyvät tiimit koostuvat eri osaajista ja osaamisalueista. Eri näkökulmat ja ideat ovat tärkeitä. Jos kaikilla on samanlainen tausta ja samat ajatukset, se rajoittaa — ei vaan ideointia, mutta myös toteutusta. Huvittava asia on kuitenkin noteerata, että vaikka koodarit olisivat eri kulttuureista ja maista ja puhuisivat eri kieltä, he voivat silti olla aika samantyyppisiä ihmisiä.


Kiinnostavat projektit?

Hesarille tehty vaalitulospalvelu tulee ensimmäisenä mieleen. Yhteiskunnallisesti tärkeää palvelua ja datan visualisointia on siistiä kehittää. Virheisiin ei ole varaa.


Miten olet kokenut freelanceriksi ryhtymisen?

Kun olin edellisessä työpaikassani palkkatöissä, olin niin paljon tekemisissä suoraan asiakkaiden kanssa, että ajattelin yksinkertaisesti, että miksi olen palkkalistoilla kun voisin tehdä tätä itse? Työnantajani kannusti minua ja pystyin jatkamaan saumattomasti freelancerina. Se on ollut myös taloudellisesti fiksu päätös näin jälkikäteen. Onhan tämä aika riskitöntä yrittämistä ollut tähän asti, koska kulut ovat pienet ja devaajien kysyntä suurta. En pelännyt työsuhteen jatkuvuuden menettämistä, koska työntekijäksi olisi aina voinut palata.

 

Varaa puheluaika suoraan kalenterista

Aiheet: developer, yrittäjyys, entrepreneur